Rettigien jälkeinen aika Marjaniemessä

Vuosina 1932-40 Marjaniemessä toimi ravintola, Oy Marjaniemi Ab. Päärakennusta laajennettiin ravintolan käyttöön ja lähistölle rakennettiin myös erillinen alkoholikellari.

Ravintolatoiminnan jälkeen 1940-58 Marjaniemessä piti majaa Merivoimien esikunta. Esikunta-ajasta muistuttaa vielä tänäkin päivänä pihamaalla suuren tammen latvassa oleva pitkä puumasto. Puumastossa olleesta antennista oli sotien aikana suora lankayhteys vintille sähkötyshuoneeseen. Puolustusvoimat rakennuttivat alueelle useita pieniä vajoja ja muita lisärakennuksia.

Marjaniemi kului ja rapistui armeijan käytössä: betonilaituri murentui mereen ja puutarhat metsittyivät, itse rakennus harmaantui.

Sotien jälkeen esikunnan muuttaessa Marjaniemestä Pansioon, siirtyi muuttokuormassa myös värilasi-ikkuna ja suuri nahkapakotetyö, jossa on kuva viinisadon kerääjistä. Tarina kertoo, että Rettigiltä kysyttiin aikoinaan haluaisiko hän nahkapakotetyön takaisin. Hän oli vastannut, että niin monia sotilaallisesti ratkaisevia päätöksiä kuullut nahkapakoitetyö saa edelleenkin olla siellä missä meriupseeritkin eli Pansion Meriupserikerholla.

Marjaniemi säilyi puolustusvoimien hallussa aina vuoteen 1958 asti. Esikunta-ajan jälkeen kartano siirtyi Turun kaupungin omistukseen, ja kaupunki vuokrasi kartanon virkistyskäyttöön Turun Työväen Matkailuyhdistykselle sekä Lomakerho Kankureille. Yhdistykset pitivät kartanosta huolta omien resurssiensa rajoissa ja viettivät kesiään Marjaniemen huomassa aina vuoteen 1999 asti.

Vuosien saatossa jylhä 850-neliöinen rakennus rapistui melko lohduttomaan kuntoon. Turun Aikuiskoulutussäätiö osti kartanon vuonna 2001 ja alkoi kunnostaa hitaasti, mutta varmasti 24-huoneista Marjaniemeä Rettigien aikaiseen loistoonsa. Yli kymmenen vuotta kestänyt remontti on toteutettu pitkälti Turun AKK:n opiskelijoiden tekemänä.

Vaikka päärakennuksen remontti on saatiin valmiiksi vuonna 2011, jatkuvat työt muualla kartanon alueella edelleen. Kartano onkin todellinen eri alojen opiskelijoiden opinnäytetyö, sillä rakennustekniikan opiskelijoiden lisäksi paikalla järjestetyissä tilaisuuksissa ovat tuntumaa hakeneet myös matkailualan opiskelijat.

Villa Marjaniemen virallisissa vihkiäisjuhlissa 15.5.2013 Turun museokeskus antoi Bernhard Reinholdin vuonna 1872 P. C. Rettigistä maalaaman muotokuvan talletuslainaan Villa Marjaniemeen. Kuva sijoitettiin keskeiselle paikalle alakerran isoon aulaan takan yläpuolelle.